Hiihtoloma on meillä sujunut saaren kotinurkilla pyörien. Esikoinen on viihtynyt pikkuveljensä kanssa leikkien (legot - nuo loppumaton kiinnostuksen- ja rakentelunkohde) ja ruotsinkielisiä Saariston lapsia katsellen. Mies ja esikoinen ovat käyneet myös jäätä pitkin kävellen lähisaaressa, mikä ei kai ihan joka talvi onnistu! Hieman olen ollut huolissani ja kiikaroinut jäälle, vahtinut, missä pojat kulkevat.



Toinen, mitä olen vahdannut, on ollut kaupan aukiolo ja Eivor-laivan tulot. Kauppa on joskus auki vasta sitten, kun yhteysalus on tullut ja tuonut tavaraa kauppaan, ja joskus se on auki "normaalisti" ja ehkä vielä laivan tulon jälkeen. Kerran olimme ilman mm. maitoa, kun luulin ehtiväni laivan tulon jälkeen, mutta en ehtinytkään (omaa leväperäisyyttäni/hitauttani). Laivan tuloaikaa on vaikea arvioida nykyisessä jäätilanteessa. Netin laivojen paikannusohjelmatkaan eivät aina toimi. Joten sitten vain tähyillään merelle päin :)

Mannerelämääkin on jo pitänyt suunnitella esikoisen kouluun ilmoittautumisen ja kuopuksen päiväkotihakemuksen merkeissä. Ne tuntuvat vielä kaukaisilta asioilta, mutta luulen, että aika taas vilahtaa huomaamatta :) Ensin koetaan ja katsotaan kuitenkin, millainen on saariston kevät!