Lähdimme viime lauantaina mantereelle ja kas kummaa sunnuntaina kuopus olikin jo kuumeessa. -huoh- Alkaa tuntua siltä, että aina nämä ennalta mukaviksi ajatellut ja odotetut vierailut ovatkin vain sairastupapäiviä. Taas kerran on ollut pakko hylätä kaverien tapaamiset ja muut aktiviteetit ja keskittyä toipumiseen.
Yksikseni olen kuitenkin päässyt kaupoille ja kauhistus, miten paljon tavaraa niissä onkin! Ja ihmisiä ja kiireen tuntua! Ja musiikki soi kaikkialla! Huomasin jossain vaiheessa, että hartiani olivat jännittyneinä melkein korvissa, kun yritin suoriutua nopeasti kassajonossa.
Meikittömyyteni ja "aina samat vaatteet päällä" -tyylini on jatkunut mantereella, vaikka ehkä kanssaihmiset toivoisivatkin muuta;) Kampaustakaan ei enää siksi voi kutsua, kun vain vetää pinnillä pisimmät hiukset silmiltä roikkumasta.
Saarettuminen on siis tainnut alkaa... (vrt. "metsittyminen")

Kivaa ja kuumeetonta keskiviikkoa toivoen!